Tänään oli ensimmäistä kertaa oikein kesäinen ilta. Ainut puuttuva osa oli lämpö, jota sitäkin kyllä sai kokea, jos oli pukenut päälleen paljon. Aivan piti pidätellä itseään, ettei alkanut pihatöihin. Jokainen saviläjä lähetteli kutsuhuutoja ja yrttimaan paikka huusi kaivajaa (aiemmista puheistani huolimatta siis olen päättänyt jatkaa kaivuutyötä yhden yrttimaan verran). Mutta pidin pintani, sunnuntaina ei tehdä töitä, ellei ole ehdoton pakko.
Sen sijaan keräsin purkillisen voikukannuppuja ja kipollisen nokkosta. Hortoiluhan ei ole työtä vaan huvia. Nyt tosin mietin, kukahan tekisi sen työosion ja hakkaisi nämä nokkoset palasiksi? Koko kevään sato siinä odottelee hoivaajaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti