Aamulla nykäisin itseni ajoissa sängystä ylös, että ehdin tyttären päiväkotipalaveriin. Edellisessä kunnassa oli oiottu mutkia suoriksi ja jätetty pedagoginen arvio tekemättä. Osallistuin sitten hienoon kokoukseen, jonka tarkoitus oli "vanhempien kuuleminen". Kuulosti ihan rikosasialta, mutta onneksi palaveri oli oikein leppoisa ja hyvähenkinen. Yhdessä sovittiin tulevista asioista, keskusteltiin nykyhetkestä ja lopuksi esitin kiitokseni siitä, miten hienosti päiväkoti esiopetustyötään hoitaa. Lapsi on paljon rauhallisempi ja tasapainoisempi nyt kuin aiemmassa hoitopaikassaan. Asiat myös mietitään ennen kuin tehdään eikä vain tehdä. Vaikeutensa tämänkin hoitotaipaleen alussa oli, mutta kun kerran kuuletin henkilökunnan, alkoivat asiat sujua. Samaan aikaan, kun minä palaveerasin, mieheni lähti tyttären kanssa keskussairaalaan verikokeisiin ja yökipsien tekoon. Olisi saatava taas varvastaminen kuriin, ennen kuin pääsee yhtään pahemmaksi.
Palaverin jälkeen menin viemään mieheni reseptiä uusittavaksi. Se olikin sitten vaikeampi urakka, joka päätyi siihen, että terveysaseman täti menetti malttinsa. Kehotin häntä miettimään ihan omaa käytöstään, ennen kuin syytää haukkuja asiakkaiden niskaan. Ihmeellisen vaikeaa voi olla yhden paperin jättäminen!
Iltapäivällä sitten odottivat hallitusneuvottelujen tulokset, jotka saivat toteamaan, että pitää nopeasti saada tuo puutarha siihen kuntoon, että sieltä saa mahdollisimman paljon ruokaa itselleen. Sienetkin täytyy opetella tuntemaan, että selviää talven yli ilman suurta nälkää. Eivät nimittäin kuulostaneet oikein hyviltä näin kahden työttömän aikuisen perheelle nuo säästölistat - varsinkin, kun ottaa huomioon, että perheessä on neljä pitkäaikaissairasta tai vammaista.
Mutta onneksi omassa pihassa kasvaa ruokaa ihan ilmaiseksikin. Uutisista ärsyyntyneenä vietin vajaan tunnin tuolla ojanpientareella saksimassa kasveja. Tässä tulos:
Jos ei muuta, niin nokkosta ainakin saa kerättyä talvenkin tarpeiksi. Vadelmapensaan alla näytti olevan oikein paratiisi nokkosille. Toki minä luikertelin paratiisiin kuin käärme ja aiheutin melkoista tuhoa. Huomenna taidetaan syödä nokkosmuhennosta ja voikukannuppuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti